Aion loukkaantua

Aion nyt tehdä sen mihin yhteiskunta minua kehottaa, sen mistä monikultturismi palkitsee avokätisesti. Aion loukkaantua.

Yhteiskunnassamme on vallassa rasistinen uhrihierarkia, jonka ylimmälle arvoasteelle pääsevät ne, jotka ovat monikultturistien mielestä suurimpia uhreja. Suurimpia uhreja ovat 'toisenlaiset' ihmiset. 'Toisenlaisuuden' vastakohdan samanlaisuuden on määritelty ja päätetty tarkoittavan länsimaisuutta ja Suomessa erityisesti suomalaisuutta, joten niiden edustajilla ei ole mitään mahdollisuutta saavuttaa samaa uhri- ja siten ihmisarvoa kuin muilla etnisyyksillä. Vähän miestä ylemmäksi pääsee olemalla nainen tai homoseksuaali, mutta länsimainen nainenkin on auttamatta uhrihierarkian hännillä.

Jo nyt minua alkaa hieman risoa...

Jotain me länsimaiset voimme kuitenkin tehdä ihmisarvomme palauttamiseksi, edes hieman. Uhrihierarkiassa voi kivuta ylöspäin olemalla uhri. Loukkaantuminen on tapa osoittaa olevansa uhri.

Monikultturistinen yhteiskunta on äärimmäisen herkkä havaitsemaan loukkaantumiset ja vastaamaan niihin säälillä, tuella ja sallimalla kaikenlaista. Loukkaantumalla osoitetaan, että on vahingoituttu, jotta uhristatus kohoaisi, ja yhteiskunta voisi tämän palkita. Jos yhteiskunta ei jatkuvasti palkitsisi loukkaantumisia, jos loukkaantuminen ei toisi suoranaisia etuja, loukkaantuminen vähenisi. Ammattimainen loukkaantuminen lakkaisi. Yhteiskunta on järjestelmällisesti kouluttanut toiseuden herkkänahkaiseksi.

Edes äärimuslimit eivät jaksaisi niin raivokkaasti loukkaantua pilakuvista tai muista mitättömyyksistä, jos heitä ei oltaisi suoranaisesti koulutettu hankkimaan tukea ja myötätuntoa, hyväksyntää ja sallimista juuri sillä tavalla.

Tunnen pahaa mieltä, minuun sattuu tämä kaksinaamaisuus...

Suomalaisia ja muita länsimaalaisia on herjattu, alistettu, vähätelty, vahingoitettu ja syrjitty niin pahoin, että minkä hyvänsä ei-länsimaisen, itsetietoisen kulttuurin edustaja olisi vastaavasta kohtelusta loukkaantunut. Siis syvästi loukkaantunut ja aivan kouluttamattakin, täysin luonnostaan. Minä tiedän tämän, koska tunnen ihmisiä eri kulttuureista. En ole sellainen kapeakatseinen demoni millaiseksi monikultturismi minut leimaa siksi, että etninen alkuperäni on väärä ja vieläpä osa identiteettiäni. Länsimaalaisten jatkuva loukkaaminen on mahdollista vain siksi, että länsimaalaiset eivät loukkaannu riittävästi.

Vain loukkaantumalla voimme osoittaa loukkaantumiselle herkistyneelle yhteiskunnallemme, että meitä ei saa kohdella enää epäinhimillisesti.

Alkuperäiskansaani on väheksytty törkeän rasistisesti vuosisadat. Tämä jatkuu edelleen, näin 2000-luvulla, ja jälleen kerran rasistit pitävät muita ihmisinä jalompina, rikkaampina, avarakatseisempina ja värikkäämpinä - siis parempina.

Alan todellakin saada tarpeekseni siitä, miten tässä maassa poljetaan demokratiaa, ihmisoikeuksia ja alkuperäiskansaa, alan saada tarpeekseni siitä, miten media ja päättäjät valehtelevat silmät ja korvat täyteen saadakseen ihmiset hyväksymään päälleen rasistiset leimat ja syrjinnän.

Milloin tähän rasismiin saadaan loppu? Milloin alkuperäiskansa saa vihdoin oikeuden turvata omat etniset piirteensä ja päättää omista asioistaan ikimuistoisilla asuinseuduillaan? Miten kauan meidän täytyy vielä sietää rasismia?

Entä milloin demokratian polkeminen, ihmisoikeuksien nujertaminen ja sananvapauden tukahduttaminen loppuvat? Milloin toisinajattelijoiden törkeä aliarviointi, herjaus ja leimaaminen loppuvat? Milloin loppuvat näytössyytteet, näytösoikeudenkäynnit ja näytöstuomiot toisinajattelijoita, valtapolitiikan kritiikoita vastaan? Kuinka pitkälle 2000-luvun pitää kulkea, ennen kuin te diktatuurin rakentajat omaksutte edes alkeelliset käsitykset ihmisoikeuksista ja demokratiasta? Kuinka monta syytöntä, vain sananvapauteensa syyllistynyttä, te vielä haluatte roviolle, herjattavaksi ja rangaistavaksi, ennen kuin olette saaneet tarpeeksi väärin ajattelevien verta? Kuinka monta elämää aiotte särkeä vain siksi, että joku on kritisoinut teitä?

Tuleeko mikään raja vastaan näissä vainoissa? Mikä on lopullinen ratkaisunne meidän miljoonien länsimaalaisten osalta, jotka emme ole samaa mieltä, joille ihmisoikeudet ja demokratia merkitsevät muutakin kuin mustetta paperilla?

Monikultturistit, ettekö te käsitä, että minuun sattuu! Minäkin olen ihminen, vaikka olen läpeensä rasismin täyttämässä maailmankuvassanne väärän värinen, väärää etnisyyttä, väärää mieltä. Myös minä olen tunteellinen olento, vaikka en edustakaan sellaista 'toiseutta' tai oikeaa mielipidetta, jonka te fasistit asetatte minun yläpuolelleni. Minäkin olen herkkä ja tunteva olento, ja minäkin vahingoitun, jos minua kohdellaan väärin.

Minunkin alkuperäiskansani on arvokas etnisyys, joka ansaitsee samat oikeudet, joiden täytyisi kuulua jokaiselle alkuperäiskansalle. Minunkin kansani ansaitsee tulla tunnustetuksi alkuperäiskansana ikimuistoisella kotiseudullaan! Minunkin etnisyyteni on korvaamaton osa maailman kulttuurien kirjoa, myös minun etnisyyteni tarvitaan elävänä ja hyvinvoivana, jotta tämä hieno monimuotoisuus voisi säilyä! Ettekö te käsitä tätä? Oletteko te niin vihanne sokaisemia? Eikö teitä mikään herätä teidän omaan äärimmäiseen kaksinaamaisuuteenne, omaan rasismiinne, jota perustelette eräänlaisella suvaitsevaisuuden irvikuvalla?

Myös minun kansani on heikko vähemmistö. Se on aina ollut sitä. Se ei koskaan ole ollut muuta kuin pieni Euroopan alkuperäisvähemmistö, syrjittynä ja unohdettuna syrjäisellä seudulla. Se on mitätön ja ehtyvä pisara meressä maailman mahtikansoihin ja suuriin kulttuureihin verrattuna. Ja sitä vastaan te olette käyneet.

Minulle tulee aina pala kurkkuun, kun ajattelen niitä vääryyksiä, joita olette tehneet ja suunnittelette lisää minua ja etnisyyttäni vastaan. Itken joskus itseni uneen, koska minua pelottaa rasisminne.

En halua enää joutua seksuaalisesti ahdistelluksi tai syrjityksi etnisyyteni vuoksi, en halua enää kuulla yhtään loukkausta tai herjaa. En halua enää kuulla vihamielistä rasistista kielenkäyttöä alkuperästäni, huonoista "sisäsiittoisista" geeneistäni, kulttuurini köyhyydestä, siitä että olen metsäläinen tai juntti, siitä että olen länsimainen nainen eli huora. En halua enää joutua syrjityksi niiden leimojen perusteella, joita olette minuun lyöneet alkuperäni vuoksi! En kestä enää tätä rasismin kyllästämää ennakkoluuloisuuttanne, en kestä enää fasistista toimintaanne! Te loukkaatte minua sydänjuuriani myöten!

Te revitte minut palasiksi ja sotkette maan rakoon, asetatte päälle pylvään ja sen päähän toiseuden irvokkaan naamarin, jota kumarratte, jonka takana ylikansallinen yhtenäiskulttuuri ja juureton globalismi saa koota joukkonsa harmaaksi massaksi hukuttaakseen alleen maailman kulttuurien kirjon.

Te olette satuttaneet minua henkisesti ja fyysisesti. Elämäni on ollut rankkaa, koska olen joutunut jopa seksuaalisesti ahdistelluksi teidän näennäissuvaitsevaista egoanne pönkittävän monikultturisminne vuoksi. En halua, että satutatte enää muita. En halua, että kukaan enää joutuu kärsimään monikultturismistanne ja sen karmeista seurauksista ihmisoikeusvainoineen, joukkoraiskauksineen, naisten sortamisineen, etnisine mellakoineen, ehkä lopulta sisällissotineen. En hyväksy enää yhtään rikosta teiltä, en yhtään toimenpidettä tai politiikkaa, jolla vaarannatte minun tai jälkipolvieni turvallisuuden ja olemassaolon.

Minun mittani alkaa olla täysi.

Jumalauta, te sortajat, te valehtelijat, propagandistit, pikku diktaattorit, natsien kätyrit! Te jotka kilpailette palvomienne islamofasistien kanssa siitä, kumpi ehtii enemmän nöyryyttää alkuperäiskansoja ja vahingoittaa vähemmistöjä, kumpi ehtii enemmän polkea ihmisoikeuksia ja romuttaa demokratiaa, kumpi keksii mielipuolisempia tapoja nöyryyttää vääränlaista ihmistä, te tulette maksamaan tästä kalliin hinnan! Te tulette maksamaan jokaisesta rikoksestanne ihmisyyttä, demokratiaa, vähemmistöjä ja alkuperäiskansoja vastaan.

Sortajat! Voisin mainita nimenne, tiedän ne paremmin kuin te itse, voisin tehdä teistä luettelon tulevan totuuskomission, laillisen oikeuden käyttöön; laillisen, perustuslain mukaisen oikeuden, jollaisesta teillä, lainrikkojilla, oikeuden häpäisijöillä ei ole mitään käsitystä. Mutta se olisi aivan turhaa. Nimenne ovat palaneet tulikirjaimin ihmisten mieliin, syöpyneet karvaan hapon lailla kansan syvään tajuntaan. Kansa ei ole katkeraa happoanne halunnut, väkisin te olette oksentaneet sen heidän päällensä. Nimenne on uurrettu peruskallioon niin syvälle, ettei mikään mielipidevainonne, mikään yrityksenne kullata jälkeenpäin hirvittäviä rikoksianne, mikään jääkausi voi niitä hioa tai pehmentää.

Nimenne ovat jo nyt karvaita kirouksia, ja tulevaisuudessa ne ovat pahempia kirosanoja kuin Adolf Hitlerin nimi, sillä te olette jo nyt levittäneet natsismia ympäri Eurooppaa häntäkin tehokkaammin, palvomanne toiseuden varjolla! Se voi olla miten värisevää ja sykkivää tahansa, mutta se on silti natsismia, juutalaisia vihaavaa, holokaustin kieltävää, fasistisesta diktatuurista haaveilevaa natsismia, vaikka te ylimielisessä sokeudessanne sitä kieltäydytte näkemästä palvomassanne pyhässä toteemipaalussa, jonka te olette lyöneet raiskaamanne ihmisyyden haudalle. Teidän ansiostanne miljoonat islamistit ja heidän tukijansa kaikkialla Euroopassa nostavat kätensä Hitler-tervehdykseen ja vannovat tuhoavansa milloin minkäkin vähemmistön, yhteiskunnan tai ihmisoikeuden.

Te olette rikollisia, saastaa, kieroutuneita elitistejä, verenimijöitä, jotka elävät muiden selkänahasta ja heittävät lopulta orjansa suohon. Ja sellaisina teitä tullaan kohtelemaan, kun maailma on vapaa.